Karppialangot, Keski-Eurooppa

Hauki

Esox lucius

Hampainen väijytyspeto pohjoisissa kasvustopeitteissä, kuuluisa räjähtävistä iskuista ja limasta. Hauet istuvat liikkumatta suojassa ja syöksyvät lusikoihin, spinnerbaiteihin ja suuriin perhoihin, jotka ohittavat kantaman sisällä.

Karppi

Cyprinus carpio

Laajalle levinnyt, varovainen ja voimakas karppi risteilee matalilla tasanteilla pohjaa tonkien ja on kasvava kohde näköhavainnointi­kalastukselle ja eurooppalaistyylisille syöttitaktiikoille. Koukutettu karppi tekee pitkiä, itsepäisiä juoksuja.

Kuha

Sander lucioperca

Kuha on Euraasian lasisilmäinen, torahammas ahvenhauki — Kiinassa pääasiassa Xinjiangin Irtyshin ja Ulungurin vesien ja istutettujen tekojärvien kala — joka syö kovimmin hämärässä ja pimeän jälkeen.

Hopearuutana

Carassius gibelio

Hopearuutana on vakiintunut vieraslaji Albertassa — nykyään yleinen Bow-joen alajuoksulla ja kastelukanavissa ja leviämässä eteläisessä Saskatchewanissa. Albertan kalastajat sekoittavat sen jatkuvasti ruutanaan ja kultakalaan. Albertan sääntöjen mukaan sitä EI saa palauttaa elävänä: älä vapauta, älä koskaan kuljeta elävää kalaa, ja tarkista ajantasaiset provinssisäännöt.

Turpa (toutain)

Leuciscus aspius

Särkikalojen peto: virtaviivainen saalistaja, joka iskee salakkaparviin pinnalla kuuluvalla räiskähdyksellä. Elää Keski-Euroopan suurissa joissa ja pyydetään nopeilla vieheillä aamuvarhaisella. Levinnyt myös Itämereen ja Hollannin jokiin.

Turpa

Squalius cephalus

Rohkea ja ahne jokikala kaikkialla Euroopassa, kuuluisa siitä että se syö melkein mitä tahansa juustotahnasta ja leivästä rapuihin, etanoihin ja pikkukaloihin. Turpa viihtyy patolammikoissa, siltojen varjoissa ja roikkuvien puiden alla, säikkyy helposti kirkkaassa vedessä ja taistelee kovaa kevyillä välineillä.

Säyne

Leuciscus idus

Säyne on Euroopan suurten jokien suuri hopeinen parvikala ja Alankomaissa winde-nimellä maan ykkösjokikala. Se EI ole sama kala kuin oppaan amurinsäyne (Leuciscus waleckii) — tämä on aito eurooppalainen säyne, L. idus; sen kultainen muoto on lampien koristekala kultasäyne.

Lahna

Abramis brama

Lahna on Saksan järvien ja kanavien ykköskala seisovissa vesissä ja hitaissa joissa. Parvet laiduntavat öisin liejupohjia verimatoja etsien, ja hyvin ruokittu paikka tuottaa tunteja. Korkea, limainen ja tumman pronssinen lahna on alankojen onkimisen peruskala.

Särki

Rutilus rutilus

Särki on Euroopan lukumääräisesti pyydetyin kala ja hienon onginnan mittapuu — kahden paunan särki on elämän kala. Punasilmäinen ja punaeväinen parvikala löytyy kaikkialta kanavista tekoaltaille ja syö ympäri vuoden, myös keskitalvella.