Kirjaudu sisään
Kieli
← Kaikki alueet

Vuonot ja rannikko, Norja

Norja · Suolainen vesi

Syvää vuonovettä minuuttien päässä rannasta: turska, seiti, molva, lanka-ahven (tusk), puna-ahven ja merikissa raskailla välineillä.

Tämän päivän suunnitelma alueelle Vuonot ja rannikko, Norja

Suunnitelmakone rakentaa tämän alueen tämän päivän syönti-ikkunat, kohdelajit, välineet ja syötit solunaarisyklien, vuodenajan, reaaliaikaisen sään ja veden lämpötilan perusteella.

Luo tämän päivän suunnitelma

Kohdelajit

Pääkohteet

Turska

Gadus morhua

Kala, joka rakensi Pohjois-Atlantin — turskat kasautuvat yhä pankeille ja hylyille Newfoundlandista Mainenlahdelle ja ottavat jigien ja syöttien kimppuun aivan pohjassa kalastettuna. Itämerellä EU:n säännöt turskan vapaa-ajankalastuksesta ovat tiukentuneet viime vuosina ja muuttuvat vuodesta toiseen — tarkista aina kuluvan vuoden säännöt ennen kuin kalastat siellä.

Seiti

Pollachius virens

Turskan nopeampi serkku — seitit parveilevat samojen Pohjois-Atlantin hylkyjen ja reunojen yllä, mutta taistelevat kovempaa ja syövät korkeammalla vedessä; Mainenlahden juhlaveneiden suosikki. Nimiansa Kanaalin toisella puolella: saksaksi tämä kala on 'Seelachs' (tai 'Köhler') — kun taas saksan sana 'Pollack' tarkoittaa sen serkkua Pollachius pollachius, Atlantin kalliorantojen lyyraturskaa, jolla on oma sivu tässä oppaassa.

Molva

Molva molva

KOLMINKERTAINEN NIMIANSA: tämä molva on aito turskasukuinen kala Atlantin syviltä hylyiltä ja Norjan vuonoista — se EI ole Uuden-Seelannin 'ling' (Genypterus blacodes, mateen sukulainen) eikä Tyynenmeren 'lingcod' (Ophiodon elongatus, viherkala). Tarkista aina latinankielinen nimi Molva molva. Norjaksi lange.

Puna-ahven (Sebastes)

Sebastes norvegicus

Norjan vuonojen ja Barentsinmeren kullanpunainen syvänveden Sebastes — aito puna-ahven, usein hämmästyttävän vanha. Se kasvaa hyvin hitaasti, joten jokaista kalaa on kunnioitettava: pidä vain syömäsi, sillä syvältä nostetut selviävät barotrauman vuoksi harvoin vapautuksesta.

Merikissa

Anarhichas lupus

Norjan vuonojen valtava kallionasukas murskaavine leukoineen. Tilahuomautus: Kanadassa laji on luokiteltu erityistä huolta vaativaksi (Special Concern, COSEWIC/SARA) — kanadalaisten kalastajien on tarkistettava säännöt ja vapautettava kalat; tämän oppaan pääalue on Norjan vuonokalastus. Kiinteän makean lihansa vuoksi arvostetun kalan leuat vaativat kunnioitusta.

Sinipallas (Grönlannin pallas)

Reinhardtius hippoglossoides

Kylmän pohjoisen veden syvä, tumma kampela — norjalaisten sinipallas. Molemmat silmät ovat tumman puolen reunalla, ja epätavallisesti myös sokkopuoli on tumma. Se asustaa vuonojen syviä altaita sekä Kanadan ja Grönlannin arktisia rinteitä, ja sitä kalastetaan raskaalla kalustolla syvien pehmeiden pohjien yllä.

Merikrotti

Lophius piscatorius

Euroopan jalustapohjien suuri litteä väijyjä, joka kaivautuu hiekkaan ja houkuttelee kaloja lihaisalla vieheellä onkivapansa päässä suoraan valtavan suunsa eteen. Vain lihaksikas pyrstö syödään. Sen sisäänpäin kallistuvat terävät hampaat vaativat kunnioittavaa käsittelyä noston jälkeen.

Saadaan yleisesti täällä

Missä kalat oleskelevat

Paikkatyypit, joilla suunnitelmakone työskentelee tällä alueella — johdettu sen pääkohdelajien elinympäristöistä.

Avomeren pankit ja reunatHylyt ja kivikasatSora- ja mukulakivipohjaHylyt ja avomeren reunatKeskivesi kovan pohjan ylläLaiturit ja kallioniemetSyvät avomeren hylyt 200-650 ft (60-200 m)Norjan ja Skotlannin kalliorinteet ja vuonosyvänteet

Vuorovesi & sää

Jokaisen alueen vuorovesikattavuus ja reaaliaikaiset olosuhteet on koottu vuorovesi- ja säätaululle.

Avaa vuorovesi & sää

Kalastussäännöt selkokielellä

Selitämme tätä aluetta koskevat säännöt selkokielellä ja linkitämme viralliset lähteet — minkä luvan tarvitset, miten säännöt on järjestetty ja paikalliset erikoisuudet, jotka kalastajat usein ymmärtävät väärin. Emme koskaan kopioi rajoitustaulukoita: varmista voimassa olevat säännöt aina virallisesta lähteestä ennen lähtöä.

Katso se kartalla

Tämä alue, sen julkaistut julkiset paikat ja jokaisen lajin levinneisyys ovat tutkikartalla — valitse laji ja katso, kuinka sen levinneisyys syttyy.

Avaa tutkikartta